Mitä Google oppi täydellisen tiimin rakentamisesta?

Luin kiinnostavan, The New York Timesin julkaiseman, artikkelin Googlen tutkimuksesta, jossa pyrittiin löytämään selitys sille, mitkä tekijät yhdistävät menestyneitä tiimejä. Monimutkaisten asioiden ratkaiseminen ja muuttuva ympäristö edellyttää ketteryyttä ja ihmisten välistä yhteistyötä – puhumattakaan hyvästä fiiliksestä, joka sitoo meidät työyhteisöön. Aihe on mielenkiintoinen, sillä useilla työpaikoilla tavoitellaan työntekijöiden itseohjautuvuutta jakamalla heidät tiimeihin.  Valitettavasti aito tiimityö ei käynnisty vain sillä, että saman asian ympärillä työskenteleviä aletaan kutsumaan tiimiksi.

Lähes jokaisella meistä on kokemuksia työskentelystä hyvässä tiimissä. Onnistuessaan tiimi kykenee ratkaisemaan huomattavasti monimutkaisempia ongelmia ja olemaan tuottavampi kuin sama määrä ihmisiä ilman tiimiytymistä. Vastakohtana muistamme tilanteita, joissa yhteisen tavoitteen ympärille koottu joukko ei alkanutkaan toimia tiiminä, vaan tekemistä hankaloittivat jatkuvat törmäykset ihmisten välillä, eikä työskentelyyn syntynyt missään vaiheessa tekemisen imua.

Tiimiläisten tausta ei vaikututa tiimin onnistumiseen

Usein ihmiset haluavat uskoa riittävän samankaltaisuuden, ja esimerkiksi yhteisten koulutuksen myötävaikuttavan tiimiytymiseen, sillä pidämme helpommin henkilöistä, joilla on samanlainen tausta kuin itsellä. Googlen tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty havaitsemaan yhtäläisyyttä ryhmän jäsenten taustan ja tiimin onnistumisen välillä. Ihmisten työhistorialla, koulutuksella tai sillä, olivatko ihmiset vuorovaikutuksessa työajan ulkopuolella, ei ollut vaikutusta tiimin tuottavuuteen. Parhaiden tiimien koostumukset olivat keskenään erilaisia, ja kahdella samalla tavalla kootulla tiimillä saattoi olla moninkertaiset tuottavuuserot.

Parhaiden tiimien jäsenet ovat sosiaalisesti älykkäitä

Tutkimuksen edetessä selittäviä tekijöitä tiimien menestymiseen alkoi löytyä. Parhaita tiimejä yhdisti yksi asia: se, miten ryhmän jäsenet kohtelivat toisiaan.

Parhaiden tiimien jäsenet luottavat ja kunnioittavat toisiaan, ja näin ollen tuntevat olonsa turvalliseksi ryhmässä. Vastakohtana tiimi, jonka jäsenet kokevat kilpailevansa jatkuvasti asemastaan ryhmän sisällä, suoriutuvat heikosti. Yhteistyön sijaan, tiimiläiset keskittyvät oman osaamisensa todisteluun ja välttämään virheiden tekemistä muiden edessä.

Parhaiden tiimien jäsenet ovat myös taivavia keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Heillä on kyky tunnistaa toisten ihmisten tunteita äänensävystä, eleistä ja muusta sanattomasta viestinnästä. He eivät turhaan loukkaa sanoilla tai muulla viestinnällään kolleegaansa ja pystyvät osoittamaan herkkyyttä toisten tunteita ja tarpeita kohtaan.

Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että menestyvissä tiimeissä kaikki jäsenet osallistuivat keskusteluihin ajallisesti suunnilleen yhtä paljon. Kun tiimiläiset eivät pelkää sitä, että heitä rankaistaan tai heidän ideansa ammutaan alas, uskaltavat he vapaammin ideoida ja osallistua ryhmän toimintaan. Kun luottamus on syntynyt, ihmiset voivat olla omia itsejään ja uskaltavat avata keskustelun epävarmoistakin aiheista, riippumatta siitä, onko henkilö introvertti tai ekstrovetti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.