Saisitko oman työpaikkasi, jos hakisit sitä nyt?

Olen viime aikoina seurannut surullisena usean ihmisen työnhakua ja uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vuosien menestyksekkäällä uralla ei ole merkitystä työllistymisessä, jos ei ole päivittänyt omaa ammattitaitoaan vastaamaan tämän päivän kysyntää. Ammattitaidon määritelmään kuuluu myös se, että joku on siitä valmis maksamaan.

Millä osaamisella vakuuttaisit työnantajasi?

Kuvitellaan, että nykyinen työnantajasi on palkannut sinut seitsemän vuotta sitten. Olet aikanaan hurmannut taidoillasi, jotka ovat kertyneet edellisissä työsuhteissa tai opinnoissa. Miten olet huolehtinut osaamisesi kehittymisestä tällä välin? Vuosikymmenen takaa olevalle osaamiselle on harvoin kysyntää, varsinkin kun moni toimiala on muuttunut voimakkaasti viime vuosina.

Erityisesti oman osaamisen kehittymisestä kannattaa olla huolestunut, jos kertynyt ammattitaito on vahvasti sidoksissa yhteen yritykseen tai on sellaista, mikä ei ole muiden työnantajien helposti hyödynnettävissä. Tällöin potentiaaliset työnantajat eivät ole valmiita maksamaan osaamisesta, ainakaan yhtä paljon kuin nykyinen työnantaja siitä tällä hetkellä maksaa.

Osaamisen kehittämiseen ei riitä pelkästään työajalla käydyt kurssit

On iso riski jättää oman osaamisen kehittäminen ainoastaan työnantajan järjestämän koulutuksen varaan. Kerran vuodessa järjestetty päivän kurssi harvoin yksinään riittä ammattitaidon ylläpitoon. Erityisesti vaativimmissa tehtävissä pärjääminen edellyttää, että käyttää aktiivisesti myös vapaa-aikaa opiskeluun; esimerkiksi ammatilliseen kirjallisuuteen, työtaitoja kehittäviin harrastuksiin tai oman alan seuraamiseen.

Kärjistettynä voi myös ajatella, että työntekijä on aina yksityisyrittäjä, jonka palveluita työnantajat ostavat. Vaikka hyvät työnantajat tarjoavat henkilöstölleen koulutusmahdollisuuksia, vastuu omasta osaamisesta on viime kädessä jokaisella itsellään.

Yleismies ei vakuuta osaamisellaan

Laaja-alaisista taidoista on usein hyötyä, mutta ilman terävää ammatillista identiteettiä mielikuvaa vahvasta osaamisesta ei välity. Sen sijaan, että viestii olevansa ”johtamisen ammattilainen”, on huomattavasti vaakuttavampaa brändätä itsensä ”kansainvälisen projektitoiminnan johtajaksi”. Näin potentiaalinen työnantaja saa heti kuvan, mistä osaamisesta on kyse.

Erityisesti johtotehtäviin riittää paljon kiinnostuneita hakijoita, ja tarjontaa avoimista tehtävistä on vähän, kun hallintomanagerit on monesta organisaatiosta siivottu pois. Oman osaamisen terävöittäminen ja erikoistuminen auttavat pärjäämään kilpailussa.

Pelkkä itsensä brändääminen ei kuitenkaan riitä, jos näyttö osaamisesta rajoittuu vain omaan subjektiiviseen arvioon. Oman ammattitaidon tasoa kannattaa jatkuvasti seurata siitä näkökulmasta, mitä on saanut työssään aikaiseksi. Saavutukset ratkaisevat aina, oli kyse myyjän myymistä euroista, asiantuntijan onnistuneista projekteista tai johtajan yksikön tuloksen kehittymisestä. Jos omasta työstään ei ole näyttää tuloksia, on ulkopuolisen vaikea vakuuttua ammattitaidosta.

Yritykset haluavat osaajia, jotka tuntevat tavoitteensa

Valitettavan usein ihmiset eivät aktiivisesti mieti tavoitteitaan elämässä tai työuralla. Odotetaan, että joku toinen tuo eteen kiinnostavan mahdollisuuden, johon tarttua. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että jos et tiedä tavoitteitasi, toisen voi olla vaikea ymmärtää minkälaisista tehtävistä voisit motivoitua. Työnantaja ei mielellään ota riskiä, jos hakijan sisäinen motivaatio epäilyttää. Rohkea unelmointi sekä omien tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden tutkiminen ovatkin kaiken osaamisen kehittämisen perusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.